Mikä atk-instituutti?

ATK-instituutti säätiö tukee ja harjoittaa tietotekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä kehittää alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutusta Suomessa. Juuret säätiöllä on lähes 50 vuoden takaa ajalta, jolloin ammatillista atk-koulutusta Suomessa vielä suunniteltiin. Säätiö perustettiin ATK-instituutin tukiyhdistyksen pohjalle, ja nykyään se tukee koulutustoimintansa perintöä jatkavien oppilaitosten Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ict-koulutuksen kehittämistä.

 

Historia

ATK-instituutin perustaminen Tietokoneyhdistys perusti keväällä 1968 atk-koulutustyöryhmän suunnittelemaan ammatillista atk-koulutusta. Tämä työ johti 19.2.1970 ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry:n perustamiseen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Tekniska Föreningin tiloissa. Miikka Jahnukainen aloitti 1.8.1970 ATK-instituutin rehtorina ja ensimmäinen yhden lukukauden pituinen ohjelmoijakurssi aloitti 9.9.1971. ATK-instituutin ensimmäiset toimitilat vuokrattiin Vanhalta Polilta. Valtioneuvosto myönsi luvan ATK-instituutin perustamiselle 10.6.1971. Perustamisluvassa se määriteltiin liikealan erityisoppilaitokseksi. ATK-instituutin perustamisjuhlaa vietettiin Vanhalla Polilla 19.2.1972.

Ohjelmoijatutkinto

Vuoden mittaisen alemman atk-tutkinnon ensimmäinen luokka aloitti vuonna 1971. Tutkinnon nimi muutettiin vuonna 1976 ohjelmoijatutkinnoksi. Ohjelmoijatutkinnon oppiaineita olivat ohjelmointitekniikka, ohjelmointikielet, laitteisto-oppi, atk-suunnittelu, yritysoppi, viestintä, atk-englanti sekä sovellettu matematiikka. Ohjelmoijatutkinnon viimeinen opiskelijaryhmä (30) aloitti syksyllä 1978. Atk-suunnittelijatutkinto Jo ATK-instituutin perustamisvaiheessa oli suunnitelmiin kirjattu myös ylempi atk-tutkinto. Sen ensimmäinen ryhmä aloitti koulutuksen vuonna 1974. Tutkinnon nimi muutettiin vuonna 1976 atk-suunnittelijatutkinnoksi. Tutkinto suunniteltiin suoritettavaksi työn ohessa opiskellen. Koulutuksen tavoitteena oli ”pyrkiä antamaan taito ja valmius käytännössä suunnitella ja toteuttaa hyviä atk-ratkaisuja”.

Datanomin tutkinto

Elokuussa 1978 valittiin ensimmäinen 30 opiskelijan ryhmä 2,5-vuotiseen datanomin koulutukseen. Sen työnimenä oli aloitettaessa atk-tutkinto. Viimeinen ryhmä aloitti datanomin koulutuksen vuonna 1992 samaan aikaan, kun ensimmäinen ryhmä valittiin jo ammattikorkeakoulun opintoja suorittamaan. Datanomin ensimmäinen opetussuunnitelma on laadittu ATK-instituutissa sen omaa koulutusta varten.

ATK-instituutti ja ammattikorkeakoulu

Kun Suomi linjasi 90-luvun alussa tarpeen kehittää täälläkin ammatillista korkea-asteen koulutusta, alkoi ATK-instituutti jo tarjota täydennyskoulutuksena datanomeille peruskoulutetun atk-ammattilaisen jatkokoulutusta (1990), joka antoi mahdollisuuden kehittää korkeakoulussa tarvittavan lisävuoden koulutusta. Helsingin väliaikainen liiketalouden ammattikorkeakoulu otti ensimmäiset tietotekniikan koulutusohjelman 60 opiskelijaa elokuussa 1992. (Myöhemmin opetusministeriö muutti koulutusohjelman nimen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaksi.) Ammattikorkeakoulun vakinaistuessa 1.8.1997 it-tradenomikoulutus siirtyi ATK-instituutista Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluun.

Tietokoneiden kehitys ATK-instituutissa

Atk-koulutuksen alkuvuosina ATK-instituutissa ei ollut omia tietokoneita, vaan ohjelmien ajamiseen käytettiin laskentakeskusten palveluita. Reikäkortit kuljetettiin laskentakeskukseen kerran päivässä ja edellisen päivän töiden tulokset saatiin paperilla ohjelmalistoina takaisin samoin kerran päivässä. Vuonna 1973 oli käytössä muutama lävistyskone ja kaksi päätelaitetta ja niillä yhteys laskentakeskukseen. Vuonna 1979 hankittiin käyttöön ensimmäinen tietokone. ATK-instituutin ensimmäiset mikrotietokoneet oli hankittu jo 1982.

ATK-instituutin muu toiminta

Jo toimintansa alusta lähtien ATK-instituutti oli toteuttanut vilkasta kurssitoimintaa. Alkuvuosina täydennyskoulutuksen kurssit olivat julkisia, tarjolla eri yritysten atk-henkilöstölle. Myöhempinä vuosina järjestettiin myös yrityskohtaisia kursseja. Alkuvuosien kurssit keskittyivät atk-ammattilaisten täydennyskoulutukseen, mutta mikrotietokoneiden yleistyessä myös atk-yleiskoulutuksen tarve kasvoi yrityksissä. Näistä laajin ja pitkäkestoisin oli tietosysteemin vastuuhenkilökoulutus (TIVA). TIVA-koulutuksesta oli sekä julkisia kursseja että yrityskohtaisia toteutuksia. Kurssiosasto järjesti myös erilaisia alan ajankohtaispäiviä. ATK-instituutti oli myös mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Tieke ry:n lanseeraamaa tietokoneen ajokorttikoulutusta.

ATK-instituutin kehittämisosasto organisoi yhteistyössä yritysten kanssa kehittämisprojekteja. Näiden tuloksena syntyi seminaareja sekä useita julkaisuja. Myös oppikirjatuotanto järjestettiin kehittämisosaston kautta. Tietokoneen koulukäytön levitessä ATK-instituutin yhteydessä toimi myös yksi Suomen koulujen ohjelmistopankeista.

ATK-instituutti säätiö

ATK-instituutin toiminta itsenäisenä oppilaitoksena päättyi syksyllä 1999, kun se ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto yhdistyivät. Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto siirtyivät kauppaopiston hoidettaviksi. Samalla käynnistyi uuden tietojenkäsittelyn perustutkinnon koulutus, joka sijoittui ammatilliselle toiselle astelle. ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry muutettiin vuonna 2005 ATK-instituutti säätiöksi. Säätiö tukee koulutustoimintansa perintöä jatkavien oppilaitosten Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ict-koulutuksen kehittämistä.

Lähde Timo Joutsivuo. Tietojenkäsittelyn opetuksen eturintamassa. ATK-instituutin historia. Jyväskylä. 2003.